Tuli käytyä ison kankaan ääressä pitkästä aikaa: Wall Street II.
Kelvollista käyttödramaa, muttei elämää suurempi elokuva ainakaan minulle ja tuskin kovin monelle muullekaan. Ei sellainen ikoni kuin 1980-luvun ykkösosa, mutta aikakin on toinen.
Hyvä, tai tehokas elokuva haastaa katsojan näkemykset, Stonen uusin ei siihen oikein kyennyt: rahamiesten peli on isoa ja kovaa ja miehet kylmiä, epäilemättä, mutta eikö sama tarina ole kerrottu jo lukemattomissa aikaisemmissa elokuvissa. Happy Endkin oli juttuun kuin väkisellä väännetty.
Näyttelijät: Michael Douglas pyörittää Gekkona orkesteria suvereenisti, mutta Shia LeBoufilla on liian pienet pussit nuoreksi ja nälkäiseksi pörssihaiksi.
Tai sitten katsoja on vaan itse jo niin vanha ja väsynyt, ettei mikään oikein enää sytytä . Otetaan nyt sitten vaikka miljöö: New Yorkin valot ja Manhattanin silhuetti on näytetty leffoissa jo niin monta kertaa, että sekin tuntuu jo kliseeltä.
Sitä paitsi: mitäpä sellaisella Wall Streetiä käsittelevällä leffalla tekee, josta ei saa edes yhtään (hyvää) sijoitusvinkkiä.
sunnuntai 31. lokakuuta 2010
lauantai 16. lokakuuta 2010
Homokeskustelusta
Lähdetään nyt vaikka tästä: kaikkihan me tiedämme, niin heterot kuin homotkin, millainen voima seksuaalisuus on ihmisissä ja kaiketi muissakin kädellisissä. Toinen tekijä on sitten valta: kaikissa ns. järjestäytyneissä yhteisöissä tai yhteiskunnissa seksuaalisuutta on aina pyritty säätelemään. Noin suoremmin sanottuna kyse on siitä, kuka on saanut paritella kenenkin kanssa. Tämän normin tai luvan on antanut joko lauman vahvin paviaani, kommunistinen puolue tai vaikka kirkko, aina yhteisöstä riippuen. Mutta parittelun säätely on siis aina myös vallankäyttöä ja vielä merkittävää sellaista.
Yksi näkökulma ilmoille ryöpsähtäneeseen homokeskusteluun on siis valta. Tässä tapauksessa olisi kyse kirkon, tai ainakin sen vanhoillisen osan oikeudesta antaa normeja, ja pelko tuon oikeuden menettämisestä on ilmeisen kova. Ei ehkä tiedostettuna, mutta ainakin taustalla?
Yksi näkökulma ilmoille ryöpsähtäneeseen homokeskusteluun on siis valta. Tässä tapauksessa olisi kyse kirkon, tai ainakin sen vanhoillisen osan oikeudesta antaa normeja, ja pelko tuon oikeuden menettämisestä on ilmeisen kova. Ei ehkä tiedostettuna, mutta ainakin taustalla?
tiistai 12. lokakuuta 2010
Suomalaisten perimästä
Lainaus Helsingin Sanomien artikkelista ma 11.10.2010 koskien suomalaisten perimää.
"Isistä selviää, että suomalaiset ovat toisilleen sukua, mutta äidit ovat laajemmalta alueelta. Osalla äideistä on kaukaista intiaaniperimää."
Vaihtoehtoja ovat siis ainakin seuraavat:
A. Suomalaismiehet ovat sukupolvien ajan jurnuttaneet poikamiehinä metsissään ja jängillään ja naiset ovat vaeltaneet tänne kaukaa ja kiihkeästi suomalaista perimää rikastuttamaan. Ei kovin realistista.
B. Suomalaismiehet ovat käyneet ryöstämässä naisensa kaukaisista maista ja palanneet sitten kiireesti takaisin kotiin. Todennäköisempää.
C. Naiset on tilattu tänne postimyynnillä. Intiaaniperimän perusteella jostain Nevadan takaa. Näin se on varmaan mennyt.
"Isistä selviää, että suomalaiset ovat toisilleen sukua, mutta äidit ovat laajemmalta alueelta. Osalla äideistä on kaukaista intiaaniperimää."
Vaihtoehtoja ovat siis ainakin seuraavat:
A. Suomalaismiehet ovat sukupolvien ajan jurnuttaneet poikamiehinä metsissään ja jängillään ja naiset ovat vaeltaneet tänne kaukaa ja kiihkeästi suomalaista perimää rikastuttamaan. Ei kovin realistista.
B. Suomalaismiehet ovat käyneet ryöstämässä naisensa kaukaisista maista ja palanneet sitten kiireesti takaisin kotiin. Todennäköisempää.
C. Naiset on tilattu tänne postimyynnillä. Intiaaniperimän perusteella jostain Nevadan takaa. Näin se on varmaan mennyt.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)